NÖTÖN LYHYT HISTORIIKKI

Lue myös juuri ilmestynyttä kirjaa: KYLÄ KESKELLÄ MERTA
Nötö aikojen saatossa -  Nötön historiasta. Kirjan on kirjoittanut Mila Sjöholm. 

Keskeisen sijaintinsa ansiosta saari oli aikanaan tärkeä alueen yhteydenpidolle ja kaupankäynnille. Nötön asuttaminen on ajoitettu 1000-luvun alkuun ja myös viikinkien on arveltu poikenneen Nötön kautta ja mahdollisesti jopa asuneen siellä. Nötö oli alueen suurin kylä, jossa oli 35 taloutta ja noin 200 asukasta vielä ennen maailmansotaa. Jo vuonna 1540 Nötössä oli 13 taloa (”hemman”). 1800- ja 1900-lukujen aikana talot sijoittautuivat suuren kylänlahden ympärille.


Maanviljelyn ohella pääasiallinen elinkeino oli kalastus. Myös metsästys oli tärkeää ja talojen venekunnilla oli ulkoluodoilla metsästyspaikkoja linnustamista ja hylkeenpyyntiä varten. Entisaikoina merenkulku oli tärkeä osa Nötön elämää. Ennen ensimmäistä maailmansotaa yhteysaluksena toimi höyrylaiva s/s Nagu ja myöhemmin Nötö oli s/s Östernin reitin päätepiste. Myöhempinä aikoina saarella oli lisäksi merkittävää varustamo- ja laivanrakennustoimintaa. Kalankeruu- ja ostoalukset olivat osa saaren kalastuselinkeinoa.

Talot olivat yleensä hyvin varustettuja ja niillä oli karjaa, hevonen ja torppa. Esimerkiksi kaupan vieressä sijaitseva Sjögrannas oli vanhan ”Sjömorin” aikana 1900-luvun alkupuoliskolla perinteisesti kehän muotoon rakennettu tila, jossa rakennuksilla oli tuohikatto ja jonne johti portti, ”smugon”. Edelleen jäljellä oleva ja sittemmin restauroitu tuulimylly kuului Sjögrannasiin. Myös Norrgrannasilla, Backgrannasilla, Grannasilla, Kalvikilla ja Oppstulla oli jokaisella oma tuulimyllynsä – ”mölla” (vindmylla).


Perunaa viljeltiin omaan tarpeeseen, mutta sitä myytiin myös Utöseen. Polttopuu oli toinen tärkeä kauppatavara ja sitä vietiin uloimpana sijaitseville saarille Utöseen ja Jurmoon. Myöhemmin 1900-luvun puolivälissä saarella oli kaksi kauppaa, posti ja kolme pankkikonttoria, jotka palvelivat sekä saaristolaisia että kesäasukkaita. 1930-luvulla vanhasta Södergrannasin rakennuksesta perustettu kylänlahden savustamo, ”Rökeriet”, oli myös tärkeä osa saaren kauppaelämää. Nötöllä oli lisäksi oma saha ja perinteistä veneenrakennustoimintaa aina 1900-luvun puoliväliin saakka.


Nykyisen kirkon paikalle vuonna 1756 pystytetty kappeli korvasi Kappalholmenin vuonna 1664 rakennetun kappelin. Nötö toimi paitsi juhlatoimitusten ja jumalanpalvelusten myös huvitteluelämän keskuksena. Jo varhain perustettiin koulun ja kirkon väliselle kalliolle tanssilava ja vanhassa ”Klämmonissa” voitiin tanssia myös sisällä. Myöhemmin rakennettiin Havsborg, joka toimii nykyisin tanssi- ja juhlapaikkana.

Saaren koulu perustettiin 1800-luvun lopussa ja se ehti toimia noin 70 vuotta. Nykyisin koulu toimii saarelaisten ja kesäasukkaiden kokoontumispaikkana, jossa vietetään juhannus- ja muita juhlia. Koululla toimii jo neljättä kesää kesäkahvila, joka houkuttelee sekä saaren asukkaita että veneilijöitä erityisen idylliseen miljööseen, jossa voi kokea Nötön juuri maineensa mukaisena: vehmaana ulkosaarena.


Lähteet:

Ejderhamn Guy (1999)
En Nötöbos upplevelser av dramatik, livsvillkor och historik

Lundberg Stefan (2002)
Saaristokirja

Zilliacus Benedict (1974)
Utöar

Runar Abrahamssonin haastattelu (2004)