Nötö kuuluu Paraisten kaupungin hallinnoimaan ulkosaariston kunta-alueeseen, ja on yksi saaristomeren kansallispuiston suurimmista saarista. Sijaintinsa ansiosta se on ollut aina tärkeä saari yhteyksien, kaupankäynnin ja hengellisen elämän keskipisteenä. Nötö sijaitsee ulkosaaristossa, mutta se ei ole ulkosaari. Sen maisemaa leimaa monimuotoinen ja vaihteleva luonto, jossa vuorottelevat laajalle levinneet mäntymetsät, avarat peltolaikut ja korvet.

 

Nötössä on jäljellä kulttuurihistoriallisesti arvokas vanhoista tiloista koostuva kyläkokonaisuus. Keskellä kylää seisoo vanha tuulimylly ja muutaman minuutin kävelymatkan päässä kylän satamasta vuonna 1757 käyttöön vihitty kappeli. Nötön asuttaminen on ajoitettu 1000-luvun alkuun ja myös viikinkien on arveltu poikenneen Nötön kautta, ja mahdollisesti jopa asuneen siellä. Vuoden 1540 maakirjojen mukaan Nötössä on ollut 13 taloa (”hemman”). Vielä ennen toista maailmansotaa, Nötö oli alueen suurin kylä, jossa oli 35 taloutta ja noin 200 asukasta.

 

Maanviljelyn ja karjanhoidon ohella pääasiallinen elinkeino oli kalastus. Myös metsästys oli tärkeää, ja talojen venekunnilla oli ulkoluodoilla metsästyspaikkoja linnustamista ja hylkeenpyyntiä varten. 1900-luvun puolivälin jälkeen, perinteiset saaristolaiselinkeinot eivät enää kannattaneet, alkoi saaristo autioitumaan. Vaikka kesällä Nötön kylänrannassa riittää elämää, on saari talvella hiljainen. Kiinnostus saaristoa kohtaan kuitenkin lisääntyy jatkuvasti ja yhä useampi saaristolainen saakin elinkeinonsa nykyisin matkailusta.

 

Ajat muuttuvat, mutta rakkaus saaristoon pysyy.